Mitä hyötyä paikkatiedosta on?

Paikkatiedolla on koko ajan enemmän soveltamismahdollisuuksia sekä julkisissa palveluissa että liiketoiminnassa. Teknologioiden nopea kehitys ja hintojen lasku tekee mahdolliseksi asioita, joiden toteuttaminen on aikaisemmin ollut useimmille organisaatioille liian kallista. Paikkatiedon ympärille muodostuukin jatkuvasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Paikkatietoa käytetään yrityksissä jo varsin yleisesti. Karttakeskuksen teettämän Paikkatieto 2016 -kyselyn vastaajista 77 prosenttia ilmoitti, että heidän yrityksensä käyttää jonkinlaista paikkatietoratkaisua.

Paikkatiedon tuomat hyödyt voi karkeasti jakaa neljään luokkaan. Paikkatietoa voi ensinnäkin käyttää päätöksenteon tukena. Paikkatieto ja siihen perustuvat sovellukset vahvistavat myös asiakaskokemusta ja auttavat palvelemaan sidosryhmiä paremmin. Toisaalta paikkatiedon varaan voi rakentaa täysin uusiakin palveluja, tuotteita ja liiketoimintoja. Lisäksi paikkatietosovelluksilla saa usein aikaan säästöjä.

Paikkatieto päätöksenteon tukena

Päätöksenteko hyötyy paikkatiedosta monin eri tavoin. Paikkatietoa kannattaa käyttää muun muassa datan analysointiin ja visualisointiin. Dataa voi tuoda useista eri lähteistä, tarvittaessa jopa reaaliaikaisesti, ja yhdistää ne näytettäväksi sopivan kartan päälle useissa eri kerroksissa. Aina tätä varten ei tarvitse etsiä uusia tietolähteitä, vaan paikkatietoanalytiikka voi auttaa saamaan jo olemassa olevasta tiedosta enemmän irti.

Yhä useamman organisaation tietojärjestelmät sisältävät nykyisin valtavasti dataa.

Yhä useamman organisaation tietojärjestelmät sisältävät nykyisin valtavasti dataa, mutta datamassasta ei aina ole helppo havaita kaikkia mahdollisia yhteyksiä tai löytää suoraa vastausta käyttäjän kysymyksiin. Kartan ja sijaintitiedon avulla suuriakin datamääriä voi esittää ymmärrettävämmin. Havainnollinen esittämistapa auttaa esimerkiksi johtoa ymmärtämään ilmiöitä paremmin ja voi tuoda kokonaan uusia näkökulmia päätöksentekoon.

Tyypillinen esimerkki sijaintiin liittyvästä päätöksestä on uuden toimipisteen paikka. Päätöstä tehtäessä johdon on kyettävä arvioimaan useita eri tekijöitä, kuten väestödataa, liikennevirtoja ja jopa maaston muotoja.

Yksinkertaisen tilannekuvan luominen paikkatietojärjestelmän avulla on helppoa. Videolla kerrotaan, miten SPR rakensi CARTO-nimisellä järjestelmällä tilannekuvan turvapaikanhakijoiden tilanteen seurantaan.

Paikkatieto palvelujen kehittämisessä

Myös palvelu, jota organisaatio tarjoaa kansalaisille tai asiakkailleen, saa paikkatiedon avulla uusia ulottuvuuksia. Paikkatieto auttaa esimerkiksi ehdottamaan asiakkaalle häntä lähinnä olevat toimipisteet sijainnin perusteella. Sopivaa toimipistettä voi ehdottaa myös esimerkiksi sen mukaan, missä on vapaita aikoja asiakkaan tarpeisiin.

Monet yritykset keräävät dataa ymmärtääkseen asiakkaiden käyttäytymistä paremmin.

Monet yritykset keräävät dataa ymmärtääkseen asiakkaiden käyttäytymistä paremmin. Kun tässä työssä huomioidaan myös sijaintiin liittyvät seikat, yritys kykenee parantamaan tarjoamaansa asiakaskokemusta. Paikkatiedon avulla yritys voi esimerkiksi tuoda lisää personointimahdollisuuksia asiakkaan henkilökohtaiseen asiakaspalveluun. Paikkatieto 2016 -kysely kertoo, että etenkin pidemmälle vietyjä, räätälöityjä paikkatietoratkaisuja käyttävät yritykset arvioivat paikkatiedon suurimman potentiaalin löytyvän asiakkuuksien hoidon kehittämisestä.

Paikkatieto luomassa uutta liiketoimintaa

Uudet palvelut ja liiketoiminnot sisältävät nykyisin yhä useammin paikkatietoa muodossa tai toisessa. Osa niistä voi rakentua lähes kokonaan paikkatiedon varaan. Esimerkiksi kesällä 2016 Pokémon GO sai ihmiset liikkeelle älypuhelinsovelluksen kartalle ilmaantuvien Pokémonien ansiosta.

Paikkatietoratkaisujen avulla voi luoda uusia palveluja sekä yritysten asiakkaille että kansalaisille. Esimerkiksi Liikenneviraston tarjoama Liikennetilanne-palvelu kerää liikenteeseen liittyvää tietoa useasta eri lähteestä ja esittää ne Suomen kartalla. Palvelu antaa tietoa muun muassa tietöistä, ruuhkista ja ajokelistä. Lisäksi käyttäjä voi katsoa palvelusta ajantasaisia kuvia kelikameroista ympäri Suomea.

liikennetilanne paikkatieto
Liikenneviraston Liikennetilanne-palvelu on hyvä esimerkki paikkatietoa vahvasti hyödyntävästä palvelusta. Reaaliaikaisen liikennetilanteen esittävä palvelu saa dataa integraatioiden kautta monista eri järjestelmistä. Tutustu palveluun tästä: liikennetilanne.liikennevirasto.fi

Paikkatieto mahdollistamassa kustannussäästöjä

Paikkatiedon tehokkaamman käytön puolesta puhuvat myös kustannussäästöt. Niitä syntyy esimerkiksi silloin, kun yritys pystyy aina lähettämään lähimmän vapaan huoltomiehen rikkoutunutta laitetta korjaamaan. Aikaa ja rahaa säästyy sekä yritykseltä että asiakkaalta, kun rikkoutunut kone tai laite saadaan nopeammin takaisin tuottavaan käyttöön. Älykkäät paikkatietojärjestelmät osaavat yhdistää sekä laitteiden että huoltomiesten sijainnin reaaliaikaisesti.

Älykkäät paikkatietojärjestelmät osaavat yhdistää sekä laitteiden että huoltomiesten sijainnin reaaliaikaisesti.

Paikkatieto ja siihen liittyvät järjestelmät tehostavat myös esimerkiksi kuljetus- ja jakelureittien suunnittelua. Reittejä optimoimalla kuljetusyritys voi säästää polttoainetta, rahaa ja ympäristöä. Lyhyin reitti ei välttämättä aina ole nopein, ja siksi paikkatietoon perustuva älykäs järjestelmä osaa ottaa huomioon teiden ominaisuudet ja liikenneruuhkien esiintymisen eri tieosuuksilla eri aikoina. Se voi huomioida myös käytettävissä olevan kaluston, kuljettajien työajat ja asiakkaille luvatut toimitusajat.

Lisäksi sijaintitieto tehostaa erilaisten prosessien automatisointia, muun muassa toiminnanohjausta. Esimerkiksi tuntikirjaukset on mahdollista hoitaa geofencing-tekniikalla eli virtuaalisilla maantieteellisillä rajoilla. Myös muistutukset voi automatisoida henkilön sijainnin perusteella.

Yksinkertaista paikkatiedon hyödyntämistä: kartalla on visualisoitu henkilövahinkoihin johtaneita liikenneonnettomuuksia Suomessa. Punainen piste tarkoittaa kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Sisältää Tilastokeskuksen Tieliikenneonnettomuudet aineistoa, 2011-2014.