Paikkatietojärjestelmä jalostaa paikkatiedon hyötykäyttöön

Paikkatietojärjestelmään viitataan usein kirjainyhdistelmällä GIS eli Geographic Information System. Tällaisia järjestelmiä on monentasoisia. Kevyitä, kuluttajillekin tuttuja versioita ovat muun muassa Google Maps- ja HERE Maps -karttasovellukset. Tunnetuimpia kaupallisia paikkatietotuotteita ovat muun muassa Esrin ArcGIS, Pitney Bowesin MapInfo ja CARTO. Lisäksi saatavilla on useita täysin avoimen lähdekoodin paikkatietotuotteita, kuten GeoServer sekä kotimainen Oskari.

Paikkatietoa sisältäviä komponentteja saa myös muihin kuin varsinaisiin paikkatietojärjestelmiin. Esimerkiksi Oraclen tietokantoihin voidaan yhdistää Oracle Spatial, jonka avulla voi tallentaa ja hyödyntää sijaintitietoa. Myös muun muassa MS SQLS- ja Postgres-tietokannoissa on nykyisin mukana paikkatieto-ominaisuuksia.

Paikkatietojärjestelmillä voidaan toteuttaa hyvinkin erilaisia ratkaisuja. Niiden avulla voi esimerkiksi analysoida tietoa, joka sisältää sijaintidataa, sekä rakentaa uudenlaisia palveluja ja sisäisiä työkaluja. Kaikkiin kehittyneempiin järjestelmiin voi myös rakentaa erilaisia käyttöliittymiä. Paikkatieto-operaattori pystyy ylläpitämään tietoja työpöytäsovelluksen kautta, ja työntekijöille tai asiakkaille tiedot esitetään mahdollisimman selkeässä muodossa, esimerkiksi selainsovelluksella.

Paikkatietojärjestelmän voi asentaa organisaation omille palvelimille tai hankkia pilvipalveluna. Käytännössä paikkatietojärjestelmä on aina syytä rakentaa huomioiden organisaation tietotekninen kokonaisarkkitehtuuri ja sen kehittäminen. Erilaisia ratkaisuja löytyy moneen junaan, joten järjestelmää suunniteltaessa kannattaa selvittää omiin tarpeisiin parhaiten sopiva ratkaisu. Paikkatietojärjestelmän voi hankkia myös avaimet käteen -periaatteella, toimittajan ylläpitämänä ratkaisuna.

avoimen lähdekoodin paikkatietojärjestelmä

Paikkatietojärjestelmiä on erilaisia. Kevyimmillään kyseessä voi olla esimerkiksi pilvipalveluna toimitettava liiketoiminta-analytiikkajärjestelmän kylkeen rakennettu analytiikkaratkaisu.

Kuvassa on esimerkki täysin avoimen lähdekoodin tuotteiden päälle rakennetusta ratkaisusta. Käyttöliittymäkerroksessa paikkatiedon käsittelyyn käytetään QGIS:iä ja esittämiseen Leaflet-kirjastoa. Karttapalvelimena toimii GeoServer ja tietokantana PostgreSQL, johon on asennettu paikkatieto-ominaisuuksia lisäävä PostGIS-laajennos.

Avoin lähdekoodi on yleistynyt paikkatietoalalla ja paikkatietojärjestelmä voidaan nykyisin rakentaa käyttäen avoimen lähdekoodin tuotteita. Joskus hyvä lähestymistapa on hybridiratkaisu, joka yhdistää kaupallisia ja avoimen lähdekoodin komponentteja.

Voit lukea lisää eri järjestelmistä ja tuotteista niiden omilta sivuilta

Avoin data täydentämään paikkatietoa

Eri paikkatietokomponentteja ja -järjestelmiä on mahdollista yhdistellä ja integroida muihin vastaaviin järjestelmiin niin, että organisaatiolle saadaan rakennettua juuri sen tarpeita vastaava paikkatietoratkaisu. Tarvittaessa voidaan yhdistellä myös kaupallisia ja avoimen lähdekoodin komponentteja. Lisäksi paikkatietojärjestelmät voi integroida muihin tietojärjestelmiin.

Ulkoisen datan avulla omasta datasta voidaan ottaa kaikki mahdollinen hyöty irti.

Eri menetelmillä kerättyyn paikkatietoon voidaan yhdistää muuta yrityksen sisäistä dataa tai yrityksen ulkopuolista dataa, oli tämä sitten kaupallista tai jatkuvasti yleistyvää avointa dataa. Näin datasta voidaan ottaa kaikki mahdollinen hyöty irti.

Avoimesta datasta puhutaan paljon, ja useat julkisen sektorin organisaatiot myös julkaisevat datojaan avoimena. Avoin data luokin paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Hyviä esimerkkejä avoimen datan käytöstä löytyy jo runsaasti. Esimerkiksi Väestörekisterikeskus on hiljattain tuonut avoimeen käyttöön rakennusten osoitetiedot, joista löytyvät myös rakennusten koordinaatit. Ilmatieteen laitos taas on avannut säätietoja Suomesta.

Yllä olevalla kartalla esimerkki avoimesta datasta. Kartalle on visualisoitu Tilastokeskuksen avoimesta datasta postinumeroalueiden tulotasoja. Tätä dataa voidaan yhdistää esimerkiksi yrityksen omaan dataan ja käyttää päätöksenteon tukena.

Kun avoimen datan avulla halutaan luoda uutta liiketoimintaa, tuotteita tai palveluita, datan jatkuvuus on kriittisen tärkeässä asemassa. Jokaisen, joka ryhtyy rakentamaan jonkin avoimen datan ympärille liiketoimintaa, on pystyttävä luottamaan siihen, että data on jatkossakin käytettävissä ajantasaisena.

Avoin data on vielä suhteellisen uusi ilmiö, jonka suhteen monet organisaatiot ottavat vasta ensimmäisiä askeleita. Paikkatietoon erikoistuneet yritykset voivat auttaa yrityksiä saamaan mahdollisimman paljon irti tästä datasta. Kun esimerkiksi haetaan yhteyksiä strukturoimattomien ja avoimien datojen välille, sijainti saattaa joskus olla ainoa yhdistävä tekijä.

Paikkatieto voi auttaa hahmottamaan isojakin datamääriä. Videolla CARTO:n Isabel Garate kertoo big datan trendeistä ja sen käsittelystä paikkatiedon näkökulmasta.